Tiistai iltana klo 17 lähti laiva kohti Tallinnaa. Yö laivalla, en tykkää yhtään. Ihan ensimmäisenä laivaan päästyämme menimme hyttiin ISTUMAAN! Tuntuipa niin hyvälle istahtaa koko päivän kävelyn jälkeen. Jonkin ajan kuluttua suuntasimme laivan kauppaan, siellä oli valikoimaan tullut uudistusta, good. Esimerkiksi goji-marjoja, kookoslastuja, kuivattuja mangolastuja, sokerittomia
karkkeja ja suklaita. Löysin myös inkiväärikarkkeja, NAM! Pointsit tästä uudistuksesta.
Aamulla maihin noustuamme lähdimme etsimään Kohvik must puudel kahvilaa ja löysimmekin sen. Sepä olikin vielä kiinni yhdeksään saakka, kamala nälkä ja tunti pitäisi odottaa, en kyennyt, joten jatkoimme matkaa, harmi. Päädyimme Tallinan torille ja siitä ensimmäiseen ruokapaikkaan missä vain luki ''breakfast''. Hyvää ruokaa oli kyllä, mutta harmitti vain ettei päästy edelliseen kahvilaan. Ehkä ensi kerralla sitten.
Aamupalan jälkeen kiertelimme vanhaa kaupunkia ja paljon kuvia räpsien. Yritin epätoivoisesti opettaa äidilleni miten ottaa hyviä kuvia. En siis ole mikään ammattilainen, mutta minun mielestäni hyviä kuvia. Ei ihana mennyt niin kuinka olin toivonut ja jossain vaiheessa kiukustuin hieman. :D Kiitos kuitenkin että hän jaksoi yrittää ja kyllä ne on paranemaan päin.
Vanhan kaupungin ja parin ostoskeskuksen jälkeen menimme kampaamoon minne olin varannut pari päivää aiemmin ajan hiusten leikkuuseen ja värjyyseen. Plussaa oli että sain ajan parin päivän varotusajalla. Ajatukseni oli että vaaleemmat hiukset, ei mitään platinablondia vaan hiukan luonnollisempaa vaaleeta, tummat hiukset sinisillä latvoilla tai hopeanharmaat. Kuten kuvasta näkyy en saanut mitään niistä. Kuulemma vaalennus olisi kuivattanut liikaa hiuksia, harmaaseen kampaaja sanoi jyrkästi ei. Johtuiko siitä että heillä ei ollut kyseistä väriä vai mistä, en tiedä. Kyllä ymmärrän että eihän ruskeista hiuksista kerralla saa tasasta vaaleeta, mutta olisihan sitä jo voinut lähteä työstämään pohjaa sille. Ennen värjäsin kotona hiukseni. Aina sanotaan että jos haluaa radikaalia muutosta täytyy mennä kampaajan pakeille. Näin tein. En silti saanut haluaamani lopputulosta. Oli aika pettynyt olo, no pakko oli sitten päätyä taas ruskeeseen. Hiusten pituudesta lähti aika paljon, koska latvat olivat aika heikossa kunnossa, heh. Tuossa vielä hymyilitti vain sen takia että saan nyt kasvatettua taas terveemmät hiukset. Kotiin palattuani huomasin kuinka epätasaisesti nämä olivat leikattu, pettymys taas.. No onneksi hiukset kasvavat nopeasti takaisin ja kunhan vähän kasvaavat menen oitis suomalaiseen kampaamoon korjauttamaan. Luulin tosiaan että virolainen kampaaja ymmärsi mitä tarkoitin, hänhän puhui suomea. Tosin kampaaja teki muutenkin asiat hiukan hutiloimalla kuin mitä Suomessa olen tottunut. Valitsin Tallinnassa kampaamo käynnin kyseiseen kampaamoon, koska sitä oli todella moni suomalainen nainen suositellut. Ehkä muille on sit vaan käyny juuri niin kuin halusivat ja minä olen poikkeus? Harmi näin, mutta aion tästä lähin luottaa kotimaisuuteen.
Nyt tuli kyllä kilometrinen postaus, hahah. :D
- Maikki
Kommentit
Lähetä kommentti